perjantai 29. joulukuuta 2017

Ystävyyden aikaa

Sitähän se joulun aika on <3 Meidän eläinlauma elelee niin ihanassa harmoniassa, kolme neljästä nukkuu läjässä milloin kenenkin kyljessä kiinni. Vanhin koirista ei pidä läheisyydestä ja koisiikin yleensä pienen välimatkan päässä. Kissa on osa joukkuetta ja lähtee usein ulkona ollessaan koirien mukaan lenkillekin.

Sisällä eläjien lisäksi kanalassakin vallitsee nykyään ystävyyden ilmapiiri, poikaset on otettu osaksi parvea ja elo sujuu rauhaisasti.



tiistai 26. joulukuuta 2017

Joulutunnelmia


Joulua on vietetty kotosalla, päivät töissä ja muuten rauhakseen kotona. Syöty hyvin, katsottu sarjoja ja ihan vaan oleskeltu.

Kotia laitettiin pienesti, vuosi vuodelta tärkeämmäksi minun joulussani tulevat kynttilät, joululaulut (ne hartaat ja ranteet auki -tyyliset tietysti) ja joulukukat joten niihin painottui joulun laitto tänäkin vuonna.

Marimekon Fokus-kangas löytyi muuttokamoista. Kyllä, muutettu on 1,5 vuotta sitten mutta edelleen tavaroita on hukkateillä ja laatikoita purkamatta. Ja välillä on myös epäselvää, mitä jäi palotaloon ja mitä ollaan tuotu mukanamme.


Joulukuusia olisi kasvanut ihan omalla tontilla mutta emme sellaista tuoneet sisälle. Meillä ei oikein ole sille hyvää paikkaa joten päädyimme kuusen oksiin maljakossa.



Ihastuin meidän paikallisen kukkakaupan tarjontaan ja palveluun niin että hain sieltä jouluksikin kimpun. Nämä paikan päällä käsin sidotut kimput ovat hieman hintavia mutta ihan mielettömän kauniita ja kestäviä. Ja kun kimppu alkaa nuupahtaa jaan sen pienempiin maljakoihin jolloin siitä on iloa vielä joksikin aikaa. Ehdottomasti jatkossakin juhliini kuuluu nämä ammattitaidolla valmistetut kukkakimput.


Kesän yli rakkaudella hoitamani amarylliksen sain istutettua ruukkuun vain hieman liian myöhässä, jouluksi se ei kukkavanaansa kasvattanut. Amaryllis istutettiin keväällä kukkapenkkiin jossa se sai rauhassa kasvatella lehtiään ja kerätä sipuliinsa voimia, syksyllä nostin sen ylös ja vein kellariin. Ja kas, joulun alla sipulista kurkistikin pieni kukkavanan alku. Ihmeellinen sipuli se tuntee kalenterin. 

Hyasintteja on menossa amppelissa jo toinen kierros, tähän ideaan ihastuin tosi paljon ja hyasintin tuoksu se vaan kuuluu jouluun.





Joulun säät ovat olleet paremmat kuin aikoihin. Lumi on pysynyt maassa ja aattona ja joulupäivänä nautittiin upeista aurinkoisista säistä (tosin pääosin toimiston ikkunasta mutta hienolta se näytti sieltäkin). 
Kotona on vaan parasta <3


lauantai 16. joulukuuta 2017

Joulun hidasta odottelua

Joulu hiipii hiljaa mieleen ja kodin nurkkiin.

Oveen on ripustettu havukranssi, kynttilät palavat päivittäin ja hyasintin tuoksu leviää huoneisiin.


Ensimmäinen hyasintti pääsi roikkumaan ikkunalle kesällä Jyskistä ostamaani amppeliin. Noita tosi kauniita harmaita amppeleita on useampi kappale, täytyykin istutella niihin kaikkiin kevään mittaan jotakin.



Itsenäisyyspäiväksi haettu kukkakimppu on edelleen täysin freesissä kunnossa. On muuten pikkuinen ero kukkakaupan ja marketin kukkien laadussa.




keskiviikko 13. joulukuuta 2017

Elämää sukkakorissa

Keskeneräisten sukkien korissa on taas hyvin pitkästä aikaa ollut liikettä, kun keskeneräiset ovat vaihtuneet uusiin keskeneräisiin. 

Kesällä päätin osallistua ensimmäistä kertaa Knit along -tapahtumaan. Piti ihan Fb:stä tarkistaa että nämä Mia Sumellin ideoimat SullaVikat aloitettiin 29.6. En sitten ihan pysynyt muun porukan perässä kun sain nämä valmiiksi tuossa marraskuulla :D.


Kirjoneulesukkiahan on aina hirveän hauskaa aloittaa mutta toisen sukan kohdalla motivaatio kyllä tökki ja pahasti ja jotenkin tuo värimaailmakin alkoi alun innon jälkeen kyllästyttää. Hammasta purren kuitenkin valmista tuli ja langanpäätkin sain pääteltyä. Sydämet on aika kauhean näköisiä mutta jospa ne käytössä tasottuisi.


Sitten käväisin junamatkalla, ja tarvitsin jotakin tekemistä reissuun. 7 veljestä Maamme raita -langasta tuli miehelle tällaiset isänmaallisuutta henkivät perussukat.


lauantai 2. joulukuuta 2017

Makuuhuoneen i:n piste

Makuuhuone oli varsin miellyttävä ja harmoninen hirsiseinineen ja pelkistettyine sisustuksineen, mutta heti kun näin Pihlgren & Ritolan mustaa Apollo -tapettia, tiesin että haluan sitä kotiini. Ja niin se saapui peittämään makuuhuoneen ennen valkoista seinää.
Ostin tapetin Finnish design shopin alesta jo kesällä, mutta vasta marraskuussa saimme aikaiseksi värkätä tapetin seinälle asti.



Yllä makuuhuone ennen, olihan tuo valkoinen seinä melko pliisu.

Molemmat kuvissa näkyvät peilit ovat talon entisten omistajien perintöä. Onpa onni ettei kukaan ole niitä keksinyt ottaa mukaansa, peilit kun ovat aika kalliita ostaa.

Tapetoimme molemmat eka kertaa. Googlailun jälkeen päädyimme keittelemään liisterin itse vehnäjauhoista, ohje löytyy esim. täältä.


Liisterin keittäminen oli helppoa ja halpaa, ja liisteri oli hyvin riittoisaa. Ja mikä parasta, tapetit ovat pysyneet seinällä eikä seinässä ole yhtään muovia tai mitään muutakaan hengittämätöntä. Tosin paperitapettien päälle vedetään nykyisin ohuen ohut kerros muovia jotta tapetti kestäisi kevyttä pyyhkimistä. 
Aiempi tapetti lähti nätisti irti ja jätti jälkeensä ohuen paperikerroksen. Muutamat ruuvinreiät paklattiin mutta seinä oli kohtuu tasainen joten tässä päästiin vähällä.


Tapetointi sujui vailla suurempia vastoinkäymisiä. Mies vakaine käsineen leikkasi ja mallaili vuodat ja minä toimin työnjohdossa. Kohdistus oli helppoa vaikka sitä vähän etukäteen pelättiin.

Tapettia meni tähän yhteen seinään ihan himpan yli rulla. Sain vajaan toisen rullan onneksi myytyä halvalla eteenpäin.



Enkä voisi olla tyytyväisempi lopputulokseen! Jonkinlaiset listat mahdollisesti hankimme epäsiisteihin nurkkiin ja tapettivuotien välisiä rajoja voisi vähän kynällä sutata mustemmaksi.

Tumma tapetti oli viimeinen silaus makuuhuoneeseen. Tässä huoneessa nukutaan antaumuksella ja hyvin.

Näin on pienimuotoinen pintaremontti saatettu alkuun ja suuria suunnitelmia laadittu muihin huoneisiin!