Kanat ovat koonneet itsensä sulkasadon jäljiltä ja enää yksi kana on "kynillään".
Munien määrä meillä ei kuitenkaan ole lisääntynyt... Sillä juuri munimaan alettuaan toinen meidän nuorikoista intoutuikin hautomaan.
Tutustuimme hieman aiheeseen ja siihen mikä olisi eläinystävällisin tapa tätä hautojaa kohdella. Luin muutaman ihan onnistuneen kokemuksen haudonnasta ja vielä kun ystäväni lapsille juuri kesällä lupasin, että meillä ei hautovan kanan alta oteta munia niin enhän toki niin voinut tehdä. Myös kanan häkittäminen tai muut keinot (kuten jääpalojen laittaminen kanan alle :( ) haudonnan lopettamiseen tuntuivat vähän rankoilta.
Lopulta päädyimme siihen että antaa tytön hautoa, ja laitoimme sille vähän lisää munia alle. Ei sillä raukalla edes ollut kuin yksi muna haudottavana. Tiiviisti se pysyy pesässään emmekä ole sen nähneet poistuvan.
Varsinaisesti meillä ei ollut ajatusta kanalaa laajentaa mutta jos se itsekseen laajenee niin minkäs teet :). Ja kyllä meillä aikomus on kasvattaa muutakin syötävää kuin munia, joten mikäli tästä eläviä kukonpoikia syntyy niin pataan päätyvät. Mutta katsotaan nyt ensin saako tämä teiniäiti edes mitään aikaiseksi.
Kanalaa on tässä laitettu talvikuntoon eristämällä ja tiivistämällä. Hankimme kanalaan vihdoin ajastimella toimivan valaistuksen ja siirsimme tallissa valmiina olleet lämmittimet kanalaan. Vielä kanat ulkoilevat joka päivä, mutta talven varalle on myös ulkoiluluukkua hieman tiivistetty ja talveksi se suljetaan kokonaan.
Kauniista syyskeleistä on saatu nauttia hyvin niukasti, vesisadetta on sen sijaan piisannut ja piha alkaa olla aika karmeassa kunnossa.
Mutta aina löytyy hetki myös vaahteranlehdissä poseeraukselle <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti