Heti kesäloman päätyttyä päätin että syksylle tarvitaan löhöloma. Sellainen, mihin ei suunnitella mitään vaan varataan aikaa kotona hengailulle, sohvalla makoilulle ja nukkumiselle. Yksinkertaisesti levolle, sitähän ihminen tarvitsee. Sitten jos jotain jaksaa tehdä niin kaikki on ihan boonusta.
Ja mitä kaikkea voi tapahtua kun on aikaa pysähtyä. Voi vaikka löytää marraskuusta ihan uusia puolia. Sellaisia aurinkoisempia.
Meillä on muuten ihan järjettömän likaiset ikkunat. Mutta ei kai niitä ennen kevättä kannata pestä. Jos silloinkaan.
On aikaa valmistella kunnon aamiaisia. Muna oli ihan samana aamuna munittu.
Ehtii myös jäädä ihastelemaan miten kauniisti höyry nousee kahvikupista ja miten hienot ovat marraskuiset pitkät varjot.
Kissakin on niin lomalla.
Makkarissa kuuluu kummia.
"Miten kauniisti höyry nousee kupista" Näin kirjoittavalta eivät ihastelun aiheet lopu koskaan. Vanha totuus, että kauneus on katsojan silmässä, pitää taas paikkansa.
VastaaPoista