lauantai 16. toukokuuta 2015

Kevään makuja

Mitä kevääseen kuuluu: jääkiekon mm-kisat. Mitä taas niiden aikana tehdään: käydään korvasienillä! Hyvä muistisääntö täällä meidän leveyksillä. Muutama vuosi sitten innostuin sienestämisestä ja sattui olemaan korvasieniaika. Suunnistuskartasta bongasin jonkun hakkuun ja lähdin toiveikkaana etsimään - ja löysin. Mieletön sienituuri, usein kun sienet löytää lähinnä vahingossa eikä ainakaan etsimällä. Tätä samaa korvasienipaikkaa hyödynnettiin nyt neljättä vuotta, ja edelleen saatiin erinomainen saalis. Sienien paikka hieman vaihtelee alueella maaperän kosteuden mukaan, tänä vuonna parhaat apajat oli ylös nostettujen kantojen juurilla.


Tänään valmistettiin mieletön illallinen; siikafileitä, kukkakaalipyrettä, korvasienimuhennosta ja parsaa. 
Oma suosikkikorvasienireseptini löytyy täältä; valkoviinillä ja ranskankermalla ryyditettynä korvasienet ovat todellista keväistä herkkua.
Meillä on kotona lapsena jo syöty korvasieniä aina kun niitä löytyi, ja nyt aikuisena tosiaan kolmas vuosi menossa. Huolellinen keittäminen väljässä vedessä 2x vähintään 5min vedet välillä vaihtaen ja sienet ja astiat huuhdellen sekä tuuletuksesta huolehtien, eikä kukaan ole kuollut. En tiedä onko korvasieni tosiaan niin poikkeuksellisen hyvän makuinen vai johtuuko sen ihana maku keväästä, mutta kyllä se vaan ehdottomasti on suosikkisieneni. 





Chilien, kuten muidenkin taimien esikasvatus meni tänä vuonna meillä aikalailla ns. käteen. Taimet olivat jo jonkinlaisilla aluilla mutta asuntonäyttöjen vuoksi en viitsinyt viritellä niille lamppuja, ja pimeyteen ja kuivuuteenhan ne kuolivat. 
Chilifoorumilla sitten huvikseni kysäisin, josko jollakin sattuisi ylimääräisiä taimia löytymään ja kyllä chilikansa vaan on huikeaa porukkaa. Sen lisäksi että kerran sain myös rocoton siemeniä ihan ilmaiseksi kotiin postitettuna, nyt ilmoittautui yksi kaveri kohtuullisen ajomatkan päästä ylimäärätaimien haltijaksi. Taimien hintaa kysyessä tuumasi, että eipä ole yhdestäkään taimesta tullut vielä mitään pyydettyä, eikä taida aloittaa nytkään. Niinpä meillä on kasvamassa: 


Aji Fantasy


sekä:

Caramel bhut jolokia
Fidalgo roxa 
Jigsaw (se maailman tulisin, huh)
Grao de Bode
Piquillo pepper
Werner

Näistä osa on pistokkaista istutettuja, joten jää arvoitukseksi kuinka käy. Taimet ovat kuitenkin huippuluokkaa; tanakoita, tummanvihreitä ja tuuheita, olen kyllä tosi kiitollinen näistä, että siis joku oikeasti luopuu tällaisista ilmaiseksi. 
Chilien kasvatus on melko koukuttavaa puuhaa etenkin tulisen ruuan ystävälle. Niitä kun on kaupoissa varsin huono valikoima, mutta kasvattajalle valinnanvaraa taas riittää. Katsokaa nyt vaikka Fataliin huikeaa valikoimaa. Oman kokemuksen mukaan eivät ole ihan helpoimpia kasvatettavia mutta ei nyt mahdottomiakaan. Avoterassilla, siis ilman minkäänlaista kasvihuonetta tai muuta suojaa olemme saaneet ihan kelpo satoja. Minulla on käytössä chileille turvepitoinen multa, mielellään altakasteluruukut, Puutarhan kesä -lannoite ja mullan sekaan laitan lecasoraa sekä vermakuliittia. Vettä ja ravinteita ne kaipaavat paljon. Ostin muutama vuosi sitten ihan tähän tarkoitukseen Orthexin altakasteluruukkuja 1,4 litran säiliöllä, ne täytettynä kestävät hyvin hellekeleilläkin lähes 2 viikkoa. 

Vielä on olohuoneen ikkunalla pienimuotoinen ruuhka, mutta kesällä chilit ovat kokonaan ulkona terassilla.


Jo aiemmin kuvaamani luumupuu on loistossaan, aivan täynnä ihania valkoisia kukkia. 
Myös viinimarjoissa on reilusti kukkia, valkosipulit kasvavat lavassa ja viiniköynnös valmistelee silmujaan. Kevättä jatketaan samalla ja vanhalla, mutta tutulla ja rakkaalla pihalla.


Vielä illat kuitenkin pimenevät. Kynttilät ovat minulla kuuluneet aina lähinnä syksyyn ja talveen, mutta ovathan ne näinkin kauniita.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti