Tervetuloa syksy

Ennen muuttohässäkkää kävimme lataamassa akkuja ja juhlimassa pyöreitä vuosia täyttänyttä veljeäni mökillä.

Taivas antoi aurinkoa, sadetta ja myrskyä, ihan kuin oltaisiin siirrytty kesästä syksyyn yhden viikonlopun aikana.

Perjantaiaamu oli aurinkoinen ja lämmin, ja vietimme aikaa laiturilla. 

Kävin joka aamu aamu-uinnilla vilpoisessa mutta niin virkistävässä järvivedessä. Laiturin päässä vedessä yritän aina painaa kesää ja maisemaa verkkokalvoilleni talven varalle.

Synttäripäivänä meillä oli alkuruuaksi rapuja ja pääruuaksi rosvopaistia. Rosvopaisti on oivallista mökkiruokaa isolle porukalle, sen valmistaminen on hauskaa ohjelmaa ja syötävää tulee kerralla paljon. Lisukkeiksi teimme uunijuureksia, sienisalaattia oman pihan rouskuista (karvarouskuja on paljon!), coleslawta, melonisalaattia, perunasalaattia sekä leipää ja lohilevitettä.

Kaivoimme isäni kanssa rantaan kuopan ja vuorasimme sen kivillä edellisenä iltana. Aamulla virkuimmat tekivät kuoppaan tulet ja kuoppaa lämmitettiin 4-5h. Sitten sinne haudattiin foliolla ja märällä sanomalehdellä käärityt lihat (possua, lammasta ja poroa) ja ne kypsyivät kuopassa n. 7-8 tuntia.

Olemme kerran aiemminkin tehneet rosvopaistia ja teimme nyt saman havainnon, että parasta tulee rasvaisesta possun lihasta. Aiemmalla kerralla meillä oli kuopassa hirvipaisti, joka jäi todella kuivaksi. Nyt poroon laitoimme pekonia ympärille, mutta siitä huolimatta paistin sisimmät osat olivat hiukan kuivia. Lampaat olivat nyt paloina ja niistä tuli myös erinomaisia.

Päivällä kävimme paikallisella venelaiturilla kodassa makkaranpaistossa ja seurasimme kun tuuli yltyi ja nosti järven vaahtopäille.

Illalla keli oli vilpoinen mutta urheasti katoimme illallisen ulos. Tunnelma olikin aika mieleenpainuva kun 8 aikuista ja 5 lasta söimme pitkän pöydän ääressä pipot, villapaidat ja käsineet yllämme.

Ravut ostimme valmiiksi keitettynä paikallisen K-kaupan tiskistä. Rapujen syönti oli suurimmalle osalle ensimmäinen kerta (meille toinen), joten ohjeita katsottiin netistä. 

Sadonkorjuuaika olisi parhaimmillaan. Mättäissä on puolukkaa, sieniä on valtavasti ja puskat notkuvat tyrniä. Vaan tänä syksynä emme taida sadonkorjuuseen ehtiä.

Perheen kanssa vietetty aika on todellista laatuaikaa, vaikka meteli on melkoinen äänekkäässä suvussamme, koiria ja lapsia saa jatkuvasti tarkkailla ja mökki on tupaten täynnä tavaraa, vaatetta ja kenkää. Vaikka mukavaa on myös aina palata omaan rauhaan. Arjen ja juhlan onnistunut combo, siitä se onnellinen elämä taitaa koostua.