lauantai 22. elokuuta 2020

Kesälampaat

Viime kesänä keksimme etsiä pihallemme kesälampaita laiduntamaan. Meillä on hehtaarin verran peltoa jota emme viljele ja lisäksi vielä erinäistä pusikkoa tontin takaosassa. Löysin Laidunpankista paikallisen lampurin joka etsi lampailleen kesälaidunta ja niin unelma lampaista omalla pihalla muuttui viime kesänä todeksi ja peltoa laidunsi uuhilauma suomenlampaita, joilla oli alkukesästä pässikin mukanaan. 


Tänä kesänä oli tarkoitus reissata joten ajattelimme jättää kesälampaat väliin. Sitten korona sotki reissusuunnitelmat ja keväällä alkoi tuntua ettei kesää tule ilman kesälampaita. Otin yhteyttä samaan lampuriin, suurimmalle osalle lampaista oli jo laitumet sovittuna mutta tarjolla oli pässiporukka, kevään karitsoita. 

Lampurin kanssa yhteistyö sujuu erinomaisesti. Lampuri vastaa laitumen aitaamisesta (lähinnä tarvikkeista, tänä kesännä aitasimme laitumen itse mutta apuakin olisi ollut tarjolla) eikä raha vaihda omistajaa missään vaiheessa. Kaikki voittavat kun me saamme lampaita pihaan ja pellon pidettyä siistinä ja lampaat saavat aterioida koko kesän. No totta puhuen lampaat eivät laidunta kovin siistin näköiseksi jätä, vaan olemme pyytäneet naapurin niittämään pellon vielä lampaiden jäljiltä. Olen myös ollut havaitsevinani punkkikannan hienoista laskemista kun lampaat pitävät heinikon kurissa.


Niin meille saapui alkukesästä yhdeksän hurmaavaa pässikaritsaa. Näistä poikasista huomasi että ne olivat ensi kertaa laitumella ja alkuun oli hieman haasteita saada ne ymmärtämään porteista kulkemisen päälle, mutta kesän myötä pojat ovat oppineet tavoille ja kasvaneet myös aivan valtavasti.
Heti kesän alussa yksi pässeistä loukkasi jalkansa, eikä sitä saatu lääkitsemällä kuntoon joten lampuri haki jalkavaivaisen ja sille yhden kaverin pois, kesän lopullinen pääluku siis seitsemän pässiä.


Pässit ovat valtavan kesyjä ja hellyydenkipeitä, eivät pelkää ollenkaan vieraita ihmisiä ja kaikki vierailijat, erityisesti lapset ovat olleet näihin halilampaisiin aivan ihastuneita <3.
Näitä lampaita ei ole lainkaan koirattu, joten ne eivät ymmärrä mitään meidän Bali-paimenkoiran omatoimipaimennuksen päälle. Bali saa harjoittaa taitojaan vain turvallisesti aidan takaa. 
Näinpä eräänä aamuna naapurin kissankin juoksevan hädissään pitkin lammasaitausta, joukko uteliaita pässipoikia perässään.


Syksyn tullen on taas aika luopua kesäduunareista. Kolme pässiä lähti jo viikko sitten ja loputkin tässä elokuun aikana. Onneksi suurin osa ihan elävänä uusiin koteihin. 
Omia lampaitakin tekisi kovasti mieli, mutta rehupellon ja riittävän vapaa-ajan puuttuessa kesälampaat ovat meille aivan loistava vaihtoehto. Toki ne vaativat hieman silmällä pitämistä ja sitä, että joku on reissujenkin ajan kotona. Varsinaisesti niitä ei tarvitse mitenkään hoitaa, ne pärjäävät, kunhan aita on kunnossa ja juomavettä riittää.
Lampaat ovat kaikessa hölmöydessään jotenkin niin viehättäviä, ja ne tuovat ihanaa maalaistunnelmaa pihapiiriin.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti