Näytetään tekstit, joissa on tunniste makuuhuone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste makuuhuone. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 3. maaliskuuta 2019

Talven riemut ja kevään ensi säteet

Talvi on jatkunut työntäyteisenä. Kotona on käyty kääntymässä, joten oikein mitään kerrottavaa ei blogiinkaan ole ollut, eikä pimeät päivät ole houkutelleet kuvaamaan.

Tässä kuitenkin meidän kuulumisia kuvin, ihan omaksikin muistoksi.

Taas on saatu niin kaunis ja hieno talvi <3. Paljon, paljon lunta, sellaisia sopivia pakkassäitä. Olen usein ennenkin todennut, että täällä maalla vuodenajat kokee ihan eri tavalla kuin kaupungissa. Täällä on luonnon valoa ja aina vuodenajan mukaan muuttuvat maisemat ja värit. Ja tilaa olla, ulkoilla ja hengittää.



Kotona polttelee remppakuume, toivon mukaan ensi kesänä päästään uusimaan pintoja silleen maltillisesti. Periaatteella, mikä ei ole rikki, sitä ei tarvitse korjata. Jotenkin surettaa katsella nettikirppiksiä jossa laitetaan täysin valideja, kalliita keittiöitä ja muita pintoja kiertoon. Toki jokainen tekee makunsa mukaan mutta meille tärkeää on vanhan ja ehjän säilyttäminen. Mutta pientä päivitystä ehkä pintoihin saadaan.




Eräänä viikonloppuna tuli kokeiltua uunifetapastaa, tuota someherkkua. Oli hyvää!


Navetan vintiltä kaivelimme talon perintönä tulleita suksia, haaveina metsähiihtoretki. No lumet ehtivät sulaa ja vesikelit saapua ennen kuin pääsimme tuumasta toimeen, mutta nyt on taas pakkasia luvassa joten ehkä jopa tänä talvena suunnitelma toteutuu. Sukset vielä vaativat vähän pölyjen pyyhintää ja sopivien siteiden asennusta tai monojen hankintaa. Nyt on hankikannot olleet upeat, ja meidän pelloillakin nähty paljon ulkoilijoita. Läheinen peltolatu on ensimmäistä kertaa meidän täällä asuessa kunnostettu.




Eläinlauma voi hyvin ja paksusti. Koirakolmikko on löytänyt yhteisen sävelen kevään muutosten jälkeen. Ne nautiskelevat meidän lailla maalaiselosta. Eräänä viikonloppuna unohdin koirien remmit kaverin autoon, ja hyvin pärjättiin viikko ilman pantoja ja hihnoja.







Kanat pitivät muninnasta 1,5kk tauon ja tuli jo pariin otteeseen mietittyä mitä järkeä on ylläpitää lemmikkikanoja navetassa, lämmittää niitä talvella ja siivota ja ruokkia. Onneksi tauko lopulta päättyi ja nyt taas tulee munia yllin kyllin. Kyllähän se munien osto Rekosta hieman nololta tuntui :)

Kanat ovat olleet sisällä koko talven. Ulkoilusäitäkin olisi jo välillä ollut, mutta emme oikein ole keksineet järkevää systeemiä siihen, miten pitää ulkoiluluukkua auki kun kanalassa pitää kuitenkin pitää lämpöjä päällä. Mutta tuskin tässä kauaa enää menee kun päästämme kanat ulkoaitaukseen kevätsäistä nauttimaan.


Puutarhakausikin kolkuttelee jo ovella. Niin onnellisena kuin kauden loppusyksystä lopettaa, ei mene montaa kuukautta kun multasormea alkaa taas syyhyttää. 
Chilien viljely alkoi tammikuussa. Vanhat siemenet ovat itäneet yllättävän huonosti, mutta taimia on kuitenkin jo mullassa kymmenkunta ja lisääkin jo tulossa. Seuraavana ovat vuorossa tomaatit.



Pelargoneista talvetuksesta selvisivät valossa olleet, hämärässä työhuoneessa talvehtineet kuolivat yhtä lukuunottamatta. Matin päivänä leikkelin hieman kasveja ja otin pistokkaita. Samalla myös viherkasvit saivat uusia multia ja lannoitetta. Tuo kevään vihreä inspiroi kyllä niin paljon! Tähän vuodenaikaan ei ole parempaa kuin seurata kasvien uutta nousua.




keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Talviloman rippeillä tapahtunutta

Vihoviimeiset lomapäivät tuli vietettyä ihan vaan kotona. Maaseudun keväässä riittää ihmeteltävää ja puuhailua.







Sipulikukkien piippoja löytyy eri puolilta pihaa ja ensimmäiset krookukset kukkivat keltaisina.





Ensimmäiset lumoavat värit kaiken ruskean, harmaan, koirankakkojen ja haravoimattomien lehtien keskellä <3


Idätysikkunalla alkaa olla ahdasta. Tässä viimevuotisista siemenistä herkullista broccolinia eli varsiparsakaalta. Mielettömän satoisa ja maukas, ja itävyys edelleen 100%.


Kasvihuoneen lämmöt alkavat olla kohdillaan eikä yöpakkasia ole lähipäiviksi luvassa. Niinpä uskaltauduin kunnostamaan muutaman astian ja piilotin multiin perunaa, pinaattia, salaattia ja pillisipulia. Maltti ei ole valttini mutta kaikkea voi kokeilla ja yrittää.


Kanat aloittivat ulkoilun tarhassa ja vaikuttavat pitkän talven jälkeen oikein onnellisilta vapaudestaan. Munintakin lähti taas tauon jälkeen käyntiin. Päivänvalolla on ihmeellinen vaikutus.


Kissa ulkoilee ahkerasti yöt ja nukkuu sikeästi päivät. Missä sunny spot, siellä kissa.


Seniorikoiran nukkumapaikka on minun sängyn vieressä johon sille on oikeus annettu loppuelämäkseen. Tähän saakka se on suosinut paljasta lattiaa, mutta kirppikseltä tarttui matkaan tällaisia pikkumattoja ja saivat koiran hyväksynnän. Mikäs siinä näin ihanan kaverin vierestä herätessä joka aamu <3 <3

lauantai 2. joulukuuta 2017

Makuuhuoneen i:n piste

Makuuhuone oli varsin miellyttävä ja harmoninen hirsiseinineen ja pelkistettyine sisustuksineen, mutta heti kun näin Pihlgren & Ritolan mustaa Apollo -tapettia, tiesin että haluan sitä kotiini. Ja niin se saapui peittämään makuuhuoneen ennen valkoista seinää.
Ostin tapetin Finnish design shopin alesta jo kesällä, mutta vasta marraskuussa saimme aikaiseksi värkätä tapetin seinälle asti.



Yllä makuuhuone ennen, olihan tuo valkoinen seinä melko pliisu.

Molemmat kuvissa näkyvät peilit ovat talon entisten omistajien perintöä. Onpa onni ettei kukaan ole niitä keksinyt ottaa mukaansa, peilit kun ovat aika kalliita ostaa.

Tapetoimme molemmat eka kertaa. Googlailun jälkeen päädyimme keittelemään liisterin itse vehnäjauhoista, ohje löytyy esim. täältä.


Liisterin keittäminen oli helppoa ja halpaa, ja liisteri oli hyvin riittoisaa. Ja mikä parasta, tapetit ovat pysyneet seinällä eikä seinässä ole yhtään muovia tai mitään muutakaan hengittämätöntä. Tosin paperitapettien päälle vedetään nykyisin ohuen ohut kerros muovia jotta tapetti kestäisi kevyttä pyyhkimistä. 
Aiempi tapetti lähti nätisti irti ja jätti jälkeensä ohuen paperikerroksen. Muutamat ruuvinreiät paklattiin mutta seinä oli kohtuu tasainen joten tässä päästiin vähällä.


Tapetointi sujui vailla suurempia vastoinkäymisiä. Mies vakaine käsineen leikkasi ja mallaili vuodat ja minä toimin työnjohdossa. Kohdistus oli helppoa vaikka sitä vähän etukäteen pelättiin.

Tapettia meni tähän yhteen seinään ihan himpan yli rulla. Sain vajaan toisen rullan onneksi myytyä halvalla eteenpäin.



Enkä voisi olla tyytyväisempi lopputulokseen! Jonkinlaiset listat mahdollisesti hankimme epäsiisteihin nurkkiin ja tapettivuotien välisiä rajoja voisi vähän kynällä sutata mustemmaksi.

Tumma tapetti oli viimeinen silaus makuuhuoneeseen. Tässä huoneessa nukutaan antaumuksella ja hyvin.

Näin on pienimuotoinen pintaremontti saatettu alkuun ja suuria suunnitelmia laadittu muihin huoneisiin!


perjantai 17. marraskuuta 2017

Marraskuulla on puolensa

Heti kesäloman päätyttyä päätin että syksylle tarvitaan löhöloma. Sellainen, mihin ei suunnitella mitään vaan varataan aikaa kotona hengailulle, sohvalla makoilulle ja nukkumiselle. Yksinkertaisesti levolle, sitähän ihminen tarvitsee. Sitten jos jotain jaksaa tehdä niin kaikki on ihan boonusta.

Ja mitä kaikkea voi tapahtua kun on aikaa pysähtyä. Voi vaikka löytää marraskuusta ihan uusia puolia. Sellaisia aurinkoisempia.




Meillä on muuten ihan järjettömän likaiset ikkunat. Mutta ei kai niitä ennen kevättä kannata pestä. Jos silloinkaan.

On aikaa valmistella kunnon aamiaisia. Muna oli ihan samana aamuna munittu.


Ehtii myös jäädä ihastelemaan miten kauniisti höyry nousee kahvikupista ja miten hienot ovat marraskuiset pitkät varjot.




Kissakin on niin lomalla.





Makkarissa kuuluu kummia.