Valoa ja vihreää makuuhuoneeseen

Makuuhuoneen askeettinen sisustus sai kevään kunniaksi muutaman uuden roikkuvan esineen.

Kattolamppua makkariin on kaivattu koko talvi, mutta ei olla oikein keksitty minkälainen tähän huoneeseen sopisi. Jossain sitten aloimme katsella tällaista industrial-henkistä lamppua ja päätimme kokeilla sellaista. Muistin että Clas Ohlsonin valikoimassa oli vastaava, ja sieltä sen haimme. Minusta messingin väri ja tämä tyyli sopii ihan kivasti hirsiseiniin.

Plantagenin reissulta tarttui vielä mukaan piilea amppeleineen, vähän vihreyttä tähänkin huoneeseen.

Enempää tavaraa ei makkariin ole tarkoitus haalia, ettei pieni, tummanpuhuva tila mene tukkoon.

Tuvan ensimmäinen sisustus

Tuvasta on blogissa ollut jo useita kuvia, mutta tässä vielä koottuna tuvan ensimmäistä sisustusta tarinoineen. Sisustuksen suhteen on erinäisiä ajatuksia ja suunnitelmia, mutta mitään suurempaa tuskin ollaan tekemässä ihan heti joten toistaiseksi meillä näyttää tältä:

Keittiön pöytää meillä ei tänne muuttaessa ollut. Olimme haaveilleet Artekin pöydästä mutta vähän mietitytti niiden hinnat (käytettynäkin) ja sopivuus vanhaan taloon. 

Sitten tuli hyvin paljon arvoihini sopiva ajatus; miksei, miksei. Vanha pyöreä pöytä. Sellainen kun sattui olemaan ylimääräisenä mökillä aitan ylisillä. Tämän vanhan Bonanza-ruokailuryhmän isä osti kierrätyskeskuksesta 20 markalla ensimmäiseen omaan kämppääni. Sitten tuli yksiöitä joihin pyöreä pöytä ei enää mahtunut ja se päätyi mökille. Ja sieltä takaisin meille. Se on kuin olisi tehty vanhan hirsitalon tupaan, sopii täydellisesti. Pöytä on hyvässä kunnossa, joskin yksi tuoli kaipaa korjaamista ja ehkä jossain vaiheessa koko ryhmä hieman maalia.

Pöydän päälle hankimme Innoluxin kotimaisen Lisa 450:n, suunnittelija Lisa Johansson-Pape. Taustalla Marimekon Satula-verhot.

Vapaapäivillä ehdimme koluta lähiseudun kirpputoreja. Pikkupöytä tuvan nurkkaan löytyi Hämeenlinnasta Suomen kasarmin aarteet -liikkeestä muutamalla kympillä. Liikkeelle vahva suositus; loistava valikoima, varsin kohtuulliset hinnat ja oikein ystävällinen palvelu. Ja vinkki: muista käydä automaatilla, vain käteinen käy ja löytöjä tekee varmasti.

Jalkalappu on Ikean Kulla.

Halusimme tupaan kodikkaan, värikkään mutta rauhallisen ja perinteisen tunnelman, olematta kuitenkaan ihan mummola-stailia. Kunhan saamme muita huoneita kuntoon, tavaraa tulee toivottavasti hieman tuvasta lähtemään. 

Jotenkin ihastuin Ikean Stockholm -sarjaan ja hankin keltaisen maton tupaan. 

Mattoasiat koiraperheessä eivät ole ihan yksinkertaisia, meiltäkin on useampi matto hävitetty kun ei vaan olla enää saatu puhtaaksi. Siksi isoja summia ei voi mattoihin investoida. Tämäkin keltainen Stockholm on meille hieman turhan vaalea; koirankarvat näkyvät siinä erinomaisen hyvin ja imuria tarvittaisiin päivittäin jos maton haluaisi pitää siistinä. Onneksi emme ole turhantarkkoja.

Tuvan keltaiset seinät tulevat saamaan jonain päivänä hieman hillitymmän sävyn. Toistaiseksi meillä on aika keltaista.

Leivinuunissa on polteltu tulia jo useana iltana, ja se tuo tupaan (ja koko taloon) suloista, pehmeää lämpöä.

Asiaa valaisimista

Valaisinten valinta on ollut ajankohtaista ensi kertaa oikeastaan ikinä. Tähän asti valaisimet ovat vaan "tulleet", niitä on aina ollut tai jos ei, niitä on haettu halvalla Ikeasta.

Vanha talo kaipaa vanhan talon valaisimia, ja niitä on haalittu sieltä sun täältä. Kesän kääntyminen syksyksi sai vauhtia valaisinhankintoihin, alkuun talossa oli kovin pimeää kun ei ollut ainuttakaan kattovalaisinta. 

Valaisimet ovat kivaa kirppisteltävää, niitä on hyvin saatavilla ja usein varsin kohtuullisin hinnoin. Lisäksi suuri osa vanhoista valaisimista on kotimaista tuotantoa. Jos sähköjä tarvitsee uusia, sekin on tähän saakka sujunut hyvin valmiilla seteillä jotka sisältävät kaiken lampunkannasta pistokkeeseen. 

Pieniä pöytälamppuja olen napannut kirppikseltä monesti mukaan ihan muutenvaan, ja kaikki ovat tulleet ahkeraan käyttöön. Vieläkin talo kaipaisi lisää epäsuoraa valoa; pöydiltä, seiniltä, lattialta.

Tässäpä kooste meidän tähän asti hankituista lampuista:

Keltainen pöytälamppu kirppikseltä

Klipsilamppu on superkätevä ja käytössä milloin missäkin.

Ikea Kulla meillä oli palotalossa valkoisena. Tykkäsin kovasti sen pelkistetystä muotoilusta. Uusi löytyi mustana Torista. Kulla on varsin kaunis ja tämä musta on vielä valkoistakin hienompi, mutta sen valaistusteho ei kyllä ole kummoinen eli tunnelmanluojaksi lähinnä kelpaa.

Keltaisen työvalon otin mukaani vuokratalosta ja maksoin siitä vuokraemännälle kolme euroa. Se löysi täydellisen paikan keittiöstä keltaisen Moccamasterin vierestä.

Ruokapöydän päälle kaavailin ensin Artekin A330S valaisinta messinkisenä. Häiritsi kuitenkin aika paljon Artekin "made in Thailand" -meininki, joten lähdin kartoittamaan hieman kotimaisempaa vaihtoehtoa. 

Lopputulemana pöydän päällä valaisee Lisa Johansson-Papen Lisa 450, Innoluxin Suomessa valmistama klassikkokaunotar. Artekiin nähden voi sanoa säästäneensä silkkaa rahaa ja tehneensä eettisemmän valinnan. Lisa onkin tällä hetkellä ainoa kotiimme uutena ostettu valaisin.

Tupaan halusimme perinteisen kattokruunun, mutta pelkistetyn ja yksinkertaisen. Sopiva löytyi vanhan tavaran liikkeestä Tampereelta. Ei ollut kovin edullinen valinta (tai no riippuu tietysti mihin vertaa, ei siitä nyt uuden hintaa maksettu mutta kirppikseltä olisi voinut toki saada halvemmallakin), mutta sopii kyllä paikalleen just eikä melkein. 

Eteisen valo oli varsin kriittinen hankkia pikimmiten, tulot ja lähdöt kun ovat aika rasittavia pimeässä. Olimme jo tilanneet eteiseen plafondin lamppukaupasta, mutta samana päivänä kun se oli postista noudettavissa kirppiksellä odottikin tämä retrovalaisin. Hintalapussa luki Lival ja hinta oli 40e, mutta faktoista ei ole sen kummempaa tietoa.

Valaisin on kuitenkin ihana; vähän retro mutta selkeä ja tyylikäs, valaisee upeasti. Postista haettu uusi plafondi sai lähteä sinne mistä tulikin.

Työhuoneeseen sitten löytyi kirppikseltä kunnon vanhanajan hissilamppu. Muistan hyvin kun meille kotiin hankittiin hissilamppuja, ne olivat hieno 80-luvun ilmiö. Tämä kaunis punainen lamppu kustansi 18 euroa.

Tuvan uudet verhot

Kyllä Marimekon verhot vaan kuuluu meidän kotiin.

Rivarissa ne olivat Fokukset, jotka valitettavasti olivat saaneet niin paljon kekäleitä päällensä että olivat aika reikäiset kun kämppää tyhjennettiin.

Tähän taloon kaipasin jotain vähän perinteisempää. Hillityn sävyistä mutta näyttävää. Valinta osui Marimekon Satula-kuosiin. 

En omista ompelukonetta, joten teetin verhot ompeluineen liikkeessä. Hintaahan niille tulee, mutta sijoitus on pitkäikäinen ja niin meidän näköinen.

Muutos oli kyllä mieletön verhottomaan tupaan nähden; alkuun tuntui pimeältä, mutta samalla tupa sai niin paljon kodikkaamman ilmeen.

Tuvassa on yksi suurempi ja yksi pienempi ikkuna, joten Satula-verhot menivät isoon ikkunaan. Pienempään laitoin Ikean valmispellavaverhon vain yhdelle puolelle, jotta valoa tulisi kuitenkin sisään. 

Keltaisen maton myötä tupa on kovin keltainen. Ehkä se talven jaksaa ilahduttaa, mutta tulevaisuudessa seinät ja lattia tulevat saamaan uutta väriä.

Tuvan valaisin on myöskin "uusi". Halusimme perinteisen, talon ikään sopivan mutta yksinkertaisen kattokruunun ja sopiva löytyi Wiljamista Tampereelta. Miehellä sattui olemaan juuri Tampereen ohi ajoa joten noutokin onnistui, ja valaisin sopii kyllä tupaan aivan loistavasti ja oli juuri sitä mitä etsimme.