Kesän tunnelmia

Keskikesä ja kesäloma.

Ensimmäiset lomapäivät katseltiin kaunista Prahaa. 

Borta bra men hemma bäst. Kotona kauniita kattauksia, kesäkukkakimppuja ja perintöastioiden ihailua. 

Eräs yritys myy näiden meidän pelloillamme laiduntavien valkohäntäpeurojen lihaa. Liha on vähän kuten poroa, ja aivan täydellistä kokattavaa. Pehmeää, sileää ja erinomaisen makuista. 

Omassa kasvihuoneessa valmistuivat ensimmäiset tomaatit. Lajike 'Pink charmer' on satoisa, aikainen ja erittäin maukas! Ehdottomasti jatkoon.

Loma jatkuu kotosalla. Vuodenajasta, maalaismaisemista ja omasta kasvimaasta nauttien.

Lasikuorma kirppikseltä

Huiman aurinkoinen talvipäivä ja pitkästä aikaa kotikylän kirppiksellä, joka olikin muuttanut uuteen paikkaan. 

Grapponiaa olen etsiskellyt kirppiksiltä monet kerrat, mutta se tahtoo olla aivan järkyttävissä hinnoissa eikä sitä kauheasti ole myynnissäkään. No nyt onnisti.

Keltaiset jälkiruokakulhot (ne pienemmät) 10e/kpl, pöytään jäi vielä kolme kappaletta kun en voinut investoida kuin kahteen. Sininen juomalasi oli niinikään kympin. Haluaisin keräillä Grapponiaa eri väreissä mutta pääasiassa myynnissä näkyy keltaista, ruskeaa ja kirkasta. Keltainen on kyllä myös aivan ihana sävy, oikein aurinkoinen ja kirkas.

Arkikäytössä meillä on juomalaseina näitä vanhan mallisia Kartioita, ja niitä löytyi nyt 4e kappalehintaan (kauniin) harmaassa sävyssä. Kaappiin näitä ei kyllä olisi mahtunut enää yhtäkään mutta eipä niitä tuohon hintaan voinut sinnekään jättää... Meidän kaikki Kartiot ovat kirppislöytöjä.

Lasipurkkeja meillä on kosolti ja niitä ostankin vain, jos löytyy joku erikoisen mallinen tai ihan poikkeuksellisen hyväkuntoinen yksilö. Tämä Karhulan keittiöpurkki maksoi 17 euroa ja oli aivan priimassa kunnossa kantta myöten. Käyttöähän näille purkeille kyllä löytyy.

Sellaisia lasilöytöjä! Ehkäpä tästä kevättä kohti taas kirppisintokin nostaa päätään!

Sisustusta syyskuussa

Viime aikoina ei ole sisustusjuttuihin juurikaan panostettu. Pintaremonttien päälinjat alkaa olla toteutusta vaille valmiit, toteutus tuskin on ihan lähiaikoina tapahtumassa mutta mitään suurempaa ei olla hankkimassa tai tekemässä ennen kuin pintoja on uusittu mieleisiksi.

Syksyllä on kuitenkin ihanaa vähän tunnelmoida. Makuuhuone on meidän eniten valmis huone, sinne on yhden seinän tapetit jopa ostettu eli jossain vaiheessa ne saattavat päätyä ihan seinällekin saakka. Hirsiseinät ja pönttöuuni tekevät tästä huoneesta niin kauniin ja rauhallisen.

Tampereelta kirppikseltä löysin Finlaysonin tuplapussilakanan joka sopii meidän makkarin syysfiilikseen aivan ihanasti. 

Makkariin ei tapettien lisäksi ole enää tulossa juuri enempää tavaraa, pelkistetty ja rauhallinen tunnelma sekä hirsiseinät ja hyvä sänky takaavat aivan mahtavat yöunet.

Saviastiat ovat myös viime aikoina löytäneet kirppiskoriin. Niitä saa kirppikseltä törkeän halvalla (olen näistä maksanut 0,50-1e) ja useimmat löytämäni ovat Kyyrölän saven valmistamia. 

Tässä taustalla on ulkomainen laakea kukkaruukku, en ole saanut vielä kuningasideaa mitä siihen istutan mutta kaunis siitä tulee, se on selvä :).

Pikkuinen Kyyrölän saven astia on todella söpö ja säilöö nyt ihania Rekosta ostettuja kotimaisia Alexandra-valkosipuleita. Ostin Alexandraa kilon, osan aion istuttaa maahan ja loput jäävät syötäväksi. Tuore kotimainen valkosipuli on toden totta kokeilemisen arvoinen herkku, aivan jotain muuta kuin kuivat kiinalaiset kaupan sipulit. 

Maisemat täällä ovat taas kauniin syksyiset. Naapuri pui viljaa, peurat ovat palanneet pelloille, vaahtera esittelee ensimmäisiä keltaisia lehtiään.

Muistot palaavat viime syksyyn, miten unohtumaton olikaan ensimmäinen kaunis syksy maalla omalla tilalla. 

Maallemuutto ei ole kaduttanut hetkeäkään. Näissä maisemissa verenpaine laskee heti työpäivän jälkeen ja kaikenlaisen stressin nollaus on todella helppoa.

Vuodenajat ovat jotenkin niin paljon lähempänä ja läsnä. 

Loppukesän tunnelmaa

Kesäloma lähenee loppuaan ja edessä on syksyn viilenevät illat, arkirutiinit, harrastukset, työmatkat, kasvimaan ja kasvihuoneen talviteloille laitto, syysistutukset ja tunnelmoinnit kynttilänvalossa.

Tässä kuitenkin vielä tunnelmia kesäisestä kodista.

Kuisti on kesällä ihana! Rottinkituoli ja -pöytä löytyivät vintiltä, tuoli tosin kaipaa pientä fiksausta ennen kuin on istumakuntoinen :)

Yleensä kuisti on täynnä kenkiä ja erinäistä lähtevää ja saapuvaa tavaraa mutta on oikein toimiva tila siinäkin tarkoituksessa.

Kunnostimme kuistille navetasta löytyneen puulaatikon polttopuiden säilytystä ajatellen. Laatikko on tosin klapeja odotellessa täyttynyt erinäisellä roinalla joten en tiedä mahtuuko sinne polttopuita ensinkään.

Laatikko on oikeasti kestopuinen puutarhavälinelaatikko. Se hiottiin ja maalattiin Tikkurilan Helmi-kalustemaalilla.

Tuvan pöytää ovat koristaneet pihalta kerätyt kimput.

Finel-kokoelmaa :)

Kesävieraat ovat lähteneet tältä erää ja talon väki vetää henkeä loppukesän haasteita odotellessa.

Pari ihanuutta keittiöön

Keittiössämme syödään usein keittoruokia, ja aloin kaivata meille jotain kauniita syviä lautasia. Arkikäytössä meillä on Arabian 24h sarja, mutta olen hankkinut myös matalia ruokalautasia hieman kauniimpina versioina niitä hetkiä varten, kun haluaa vähän kattaa ja fiilistellä.

Kirppikseltä sitten nappasin mukaan kaksi tällaista kukkalautasta. Mitään nimeä tällä kuviolla ei kenties ole, mutta leima on vuosilta 1949-64. Olen viime aikoina viehättynyt näistä Arabian vanhemmista, hempeämmistä kuvioista (sen ainaisen retron ja kirkkaiden värien vastapainoksi) sekä siitä ettei kaikki asiat ole samanlaisia, vaan kauniita astioita voi hankkia vain muutaman kappaleen kattauksia ilahduttamaan.

Näiltä kauniilta kukkalautasilta nautimme jälleen kerran caldo verde -keittoa. Tämä ruoka on todellinen suosikki, suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Ohjeita on monenlaisia (myös ilman chorizoa), esim. tämä on hyvä. 

Facebookin ihanan Rättei, lumpui ja retroi -ryhmän villikseltä huutelin meille Scandia-sarjan juustohöylän. 

Suurin osa Scandioistamme on uustuotantoa, mutta jotain näitä helmiä on ollut hauska hankkia myös alkuperäisinä.

Mikä silmää ilahduttava käytännöllinen esine!

Sateisen lomapäivän kirppiskierros

Sateentihkuinen lomapäivä houkutteli kirppiskierrokselle Hämeenlinnaan. 

Heti alkuun koimme vähän vastoinkäymistä kun auto hyytyi moottoritielle. Pääsimme sillä kuitenkin onneksi vaivoin usean pysähdyksen jälkeen ensimmäisen kirppiksen pihaan, jonne puolisoni ystävällisesti ajoi tuomaan meille ehjän auton alle ja vei viallisen pois.

Kirppiskierrokselle lähtiessä pitää aina heittää ilmoille jotain toiveita, mitä erityisesti olisi kiva löytää. Useinhan siellä tulee aivan yllätyksiä vastaan sitten kuitenkin.

Nyt toiveina oli Valenciat, Grapponiat ja Pomonat. Näistä 2/3 sain jokseenkin toteutettua. Ja siihen sitten päälle ne yllärit :)

Valenciaa tai Grapponiaa ei usein kirppiksiltä kovin sopuhintaan löydä. Aiemmin viikolla ostin 2e hintaan tassittoman heikohkokuntoisen Valencian teekupin, vähän kuin muistuttamaan siitä että unelmia pitää olla ja jonain päivänä voisi siihenkin astiastoon olla varaa. 

Myös Grapponia-sarjaa olen selaillut nettikirppiksillä ja etenkin viinilasien hinnat ovat saaneet huokailemaan. Tänään nähtyjä olivat siniset kynttiläjalka 80e, kannu 65e ja jalallinen kulho 90e ja nämä kaikki saivat jäädä odottelemaan rikkaampia omistajia. No, toive on universumille heitetty ja jospa niitä joskus vastaan tulisi kohtuullismpaankin hintaan. Tänään Grapponia-saldona oli yksi ruskea pikkulautanen, joka päätyi kuistille kukkasen alle.

Voi huoh näitä Pomona-purkkeja. Tosi harvoin tulee kirppiksillä vastaan ja silloinkin yleensä ylihintaan kuntoon nähden. Nyt löytyi kaksi moitteettomassa kunnossa; mustikka ja herukka. Hinta oli suolainen mutta pöydässä oli -25% lappu, ja harkinnan jälkeen pystyin herukan ostamaan. Ja miten kaunis se onkaan. 

Tuikkukynttilänjalka sinikeltaisessa sävyssä, priimakunnossa ja Nuutajärven tarralla houkutteli, hintaa oli 5 euroa. Näin heti tämän sopivan meille.

Yllätys oli melkoinen kun kotona googlettelin sille Astiataivaan hinnan. Se ei toki esineen oikeaa arvoa kerro, mutta hieno, meille sopiva esine hyvään hintaan toki aina miellyttää kirppistelijän mieltä. 

Kyseessä siis Nuutajärven lasin Alfa, suunnittelija Markku Salo, tuotannossa 1988-1993.

Tämän esineen löysi ensin ystäväni, mutta harkinnan jälkeen hylkäsi sen ja minähän hyökkäsin heti kiinni. 

Rottinkinen tarjotin + 6 lasinalusta, hintalapun mukaan 70-luvun alkupuolelta ja hintaa oli koko setille 6 euroa.

Perhoset näyttävät siipien osalta aidoilta (en tosin ole millään tasolla asiantuntija), ja pikaisen googlauksen tuloksena löysin pari samanlaista settiä samanlaisella pohjalla mutta eri perhosilla. Nopeana ja epävarmana johtopäätöksenä voisi olla jonkinlainen diy-setti, mutta vaikea sanoa mikä on setin tarina.

Sopii kuitenkin niin kivasti meille!! Ja sopii myös kivasti näiden Riihimäen Lumihiutale-lasien kanssa, joita löysin tänään 5kpl!!!!!! Huutomerkit sille, että nämä olivat ekat kirppispöydästä löydetyt Lumihiutaleet. Aiemmat, ahkerassa käytössä olleet on saatu vanhemmiltani ja ostettu fb-kirppiksen kautta. Näiden keräilyn aloitin selkeästi ihan liian myöhään, muistan vielä ohittaneeni näitä monen monta. Mutta sehän se on yksi harrastuksen idea, tavaraa tulee ja menee ja sieltä poimitaan ne omat suosikit milloin ajoissa, milloin myöhässä.

Vaatteita jaksan harvoin kirppikseltä ostaa, mutta kenkien kanssa joskus onnistaa. Kuten nämä tammi-kengät. Käyttämättömät kotimaiset nahkakengät ja hintaa 4e. Ihanat!

Ihana oli myös kirppisreissu ystävän kanssa ja jos Hämeenlinnan kirppiksille mielii, niin Parolan aseman loistava lista on hyvä apu! 

Satokausikatsaus 11.7.2017

Satokausi 2017 jatkuu kiihtyvällä tahdilla. Kesä on viileydestä johtuen vähän jäljessä, mutta sitäkin palkitsevampi aloittelevalle puutarhurille, koska viileys on pitänyt öttiäiset poissa. Salaattipenkissä oli hieman rei'itettyjä lehtiä mutta kertakäsittely mäntysuopaliuoksella auttoi. Kasvihuoneeseen olen suihkutellut mäntysuopaliuosta ennaltaehkäisyn nimissä, mutta sielläkään ei ole kyllä tuhokavereita näkynyt.

Tomaattien nopein on tämä amppelitomaatti, josta on keltaisia tomaatteja jo muutamia syötykin. Lajike ei ole kummoinen, maku on ihan ok mutta ei mikään supermakea. Joku puutarhalta ostettu tuntematon. Satoisa kylläkin, isoja terttuja on siinä kypsymässä.

Muut tomaatit kasvattavat runkoa ja lehtiä hullun lailla ja kukkivatkin, osassa on jokunen raakile näkyvillä. Hieman arveluttaa mikä on pölytyksen taso kasvihuoneessa, en usko että siellä hyönteisiä on kauheasti vieraillut mutta olen aina muistaessani yrittänyt runkoja vähän heilutella.

Kasvihuoneeseen asensimme Blumat kastelujärjestelmät 60-litraisilla saaveilla joten se on kohtuullisen huoltovapaa, tosin kasvustoa saa karsia lähes päivittäin jotta pysyvät valoa läpäisevinä ja tuottaisivat satoakin.

Kasvihuonekurkkuja ostimme 2kpl puutarhamyymälästä. Ovat kasvaneet tosi hyvin ja molemmat kukkivat. Pikku kurkkujakin on ehkä näkyvissä mutta hedelmien kasvu on ollut vähän hitaanlaista.

Munakoisot on siemenistä kasvatettuja ja ihan yllättävän hyvin menestyneitä. Kaikki 3 taimea ovat hyvässä kukassa eikä niissä ole kirvojakaan ollut vaikka kuulemma niitä kovasti houkuttelevat. Hedelmistä ei ole vielä tietoa.

Chilejä on syöty jo jokunen (aikaisia Cayenneja). Podeja on kehittynyt ihan mukavasti kaikkiin lajikkeisiin, kuvassa on muistini mukaan Aji Benito.

Ämpäriperunat istutimme joskus ehkä huhtikuussa. Niiden kasvuunlähtö oli tavattoman hidasta, kun kevät oli kylmä ja ämpäreitä oli pakko pitää sisällä. Jossain vaiheessa ne kasvoivat ihan mallikkaasti kunnes kasvu alkoi hiipua (ehkä kuivuivat?) ja naatit näyttivät jo ihan nuutuneilta. Päädyimme jo käsittelemään epäonnistumista emmekä uskoneet ollenkaan että perunoita niistä tulisi. Tänään kuitenkin Rekosta ostamamme perunat olivat ihan vihreitä joten päätimme tsekata ämpäreiden tilanteen. Ja kas, kyllähän siellä muutama peruna möllötti. Kahden ämpärin sato oli yllä näkyvä, eli ei nyt suurensuuri mutta perunat olivat ihan kohtuullisen kokoisia ja varsin maukkaita, lajike oli Timo.

Nämä ovat muuten meidän molempien ensimmäiset itse kasvatetut perunat. Kirjoihin merkittäköön, että ne kasvoivat hienoiksi perunoiksi ja maistuivat mainioilta voin ja itsekasvatetun tillin kera.

Pinaattia on kerätty syötäväksi jo paljolti, mutta kun kasvusto alkoi näyttää kukinnan merkkejä keräsin kaikki loput, ryöppäsin ja pakastin. Lisää on kylvetty jo jokunen viikko sitten.

Pinaatit, retiisit ja salaatit tulee muistaa kylvää vähin erin parin, kolmen viikon välein. Niin syötävää riittää koko kesäksi.

Kasvilavoilla pyyhkii hyvin. Peruna on varsin komeassa kasvussa ja ämpäriperunakokemuksella varmasti jo syöntikokoista. Sipuleita olemme syöneet kesäsipulina jo jonkin aikaa. Nyt osa sipuleista kukkii joten ne syömme myös pois ensitilassa.

Myös kaalinkasvatus on onnistunut oikein rohkaisevasti. Nämä ovat siemenistä kasvatettuja, ja olivat jo taimivaiheessa tosi komeita. Tänään poimimme ensimmäisen pikkuparsakaalit ja ai vitsi miten hyviä ne olivat! Makuero oli kyllä merkittävä kaupan ulkomaisiin kaaleihin. Parsakaali on tuon kasvin kukinto, joten satoa tulee tosi kivasti jokaiseen kasvihaaraan.

Kukkakaaleissa ei vielä näy oikein mitään.

Hernemaalle teimme tuet kompostiverkoista, rimoista ja nippusiteistä. Herneet ovat hyvässä kasvussa mutta pavut vielä kituvat pieninä. Saivat tänään boostia nokkoskäytteestä, jospa ne siitä vielä piristyisivät.

Lautasellinen kesän makuja <3 Itse kasvatettuja: perunat, parsakaalit, rucola, tilli, salaatti. Sillit äidin valmistamat ja kurkut ja tomaatitkin kotimaisia maukkaita.

Ja tästähän se vaan paranee, kasvihuoneen satoa odotellessa!