Talven riemut ja kevään ensi säteet

Talvi on jatkunut työntäyteisenä. Kotona on käyty kääntymässä, joten oikein mitään kerrottavaa ei blogiinkaan ole ollut, eikä pimeät päivät ole houkutelleet kuvaamaan.

Tässä kuitenkin meidän kuulumisia kuvin, ihan omaksikin muistoksi.

Taas on saatu niin kaunis ja hieno talvi <3. Paljon, paljon lunta, sellaisia sopivia pakkassäitä. Olen usein ennenkin todennut, että täällä maalla vuodenajat kokee ihan eri tavalla kuin kaupungissa. Täällä on luonnon valoa ja aina vuodenajan mukaan muuttuvat maisemat ja värit. Ja tilaa olla, ulkoilla ja hengittää.

Kotona polttelee remppakuume, toivon mukaan ensi kesänä päästään uusimaan pintoja silleen maltillisesti. Periaatteella, mikä ei ole rikki, sitä ei tarvitse korjata. Jotenkin surettaa katsella nettikirppiksiä jossa laitetaan täysin valideja, kalliita keittiöitä ja muita pintoja kiertoon. Toki jokainen tekee makunsa mukaan mutta meille tärkeää on vanhan ja ehjän säilyttäminen. Mutta pientä päivitystä ehkä pintoihin saadaan.

Eräänä viikonloppuna tuli kokeiltua uunifetapastaa, tuota someherkkua. Oli hyvää!

Navetan vintiltä kaivelimme talon perintönä tulleita suksia, haaveina metsähiihtoretki. No lumet ehtivät sulaa ja vesikelit saapua ennen kuin pääsimme tuumasta toimeen, mutta nyt on taas pakkasia luvassa joten ehkä jopa tänä talvena suunnitelma toteutuu. Sukset vielä vaativat vähän pölyjen pyyhintää ja sopivien siteiden asennusta tai monojen hankintaa. Nyt on hankikannot olleet upeat, ja meidän pelloillakin nähty paljon ulkoilijoita. Läheinen peltolatu on ensimmäistä kertaa meidän täällä asuessa kunnostettu.

Eläinlauma voi hyvin ja paksusti. Koirakolmikko on löytänyt yhteisen sävelen kevään muutosten jälkeen. Ne nautiskelevat meidän lailla maalaiselosta. Eräänä viikonloppuna unohdin koirien remmit kaverin autoon, ja hyvin pärjättiin viikko ilman pantoja ja hihnoja.

Kanat pitivät muninnasta 1,5kk tauon ja tuli jo pariin otteeseen mietittyä mitä järkeä on ylläpitää lemmikkikanoja navetassa, lämmittää niitä talvella ja siivota ja ruokkia. Onneksi tauko lopulta päättyi ja nyt taas tulee munia yllin kyllin. Kyllähän se munien osto Rekosta hieman nololta tuntui :)

Kanat ovat olleet sisällä koko talven. Ulkoilusäitäkin olisi jo välillä ollut, mutta emme oikein ole keksineet järkevää systeemiä siihen, miten pitää ulkoiluluukkua auki kun kanalassa pitää kuitenkin pitää lämpöjä päällä. Mutta tuskin tässä kauaa enää menee kun päästämme kanat ulkoaitaukseen kevätsäistä nauttimaan.

Puutarhakausikin kolkuttelee jo ovella. Niin onnellisena kuin kauden loppusyksystä lopettaa, ei mene montaa kuukautta kun multasormea alkaa taas syyhyttää. 

Chilien viljely alkoi tammikuussa. Vanhat siemenet ovat itäneet yllättävän huonosti, mutta taimia on kuitenkin jo mullassa kymmenkunta ja lisääkin jo tulossa. Seuraavana ovat vuorossa tomaatit.

Pelargoneista talvetuksesta selvisivät valossa olleet, hämärässä työhuoneessa talvehtineet kuolivat yhtä lukuunottamatta. Matin päivänä leikkelin hieman kasveja ja otin pistokkaita. Samalla myös viherkasvit saivat uusia multia ja lannoitetta. Tuo kevään vihreä inspiroi kyllä niin paljon! Tähän vuodenaikaan ei ole parempaa kuin seurata kasvien uutta nousua.