tiistai 10. heinäkuuta 2018

Pelargonihullutus

Kuin ihmeen kaupalla sain viime talvena kolme pelargonia pysymään hengissä, siitä innostuneena liityin Facebookissa pelargoniryhmään ja siitäkö se hullutus lähti. Nyt on pelargoneja joka puolella. En tiedä onko toista näin helppohoitoista kasvia joka kuitenkin kukkii kiitollisesti koko kesän.


Kuistihan suorastaan huusi pelargoneja, ja kuistilla myös nuo talvetetut olivat pitkälle syksyyn ja taas keväällä. Ensimmäisenä talvena unohtui pelargonit kuistille koko talveksi ja paleltuivat sinne. Ikävä kyllä ihan kunnollista talvetuspaikkaa ei meiltä löydy, kun kaikki kylmät tilat menevät pakkaselle. Viime talven onnistuin pitämään pelargonit hengissä ihan huoneenlämmössä, melko hämärässä paikassa ja vähällä huomioinnilla. Nämä kuistin pelargonit myytiin ihan lajikenimen kanssa, mutta onnistuin sen jo unohtamaan. Ovat kuitenkin kauniin vaalean lilat, yksinkertaisin kukin.


Alekorista tarttui mukaan riippapelargoni, joka pääsi kuistille taannoin kirppikseltä hankittuun kupariamppeliin.


Terassille ulos ostin kukkivan riippapelargonin. Ooh minkä värinen ja kokoinen! Ja sopii aika kivasti talon väriin. 
Takana aidan päällä laatikossa näkyy pienenä talvettamani pelargoni. Ne vasta aloittelevat kukintaansa. Pitkä on ollut matka ulos istutuksesta kukintaan. Nuo talvetetut kyllä ovat myös aika isoja, ovat kasvattaneet hurjasti lehtiä koko alkukesän. Vasemmalla alhaalla näkyy neilikkaistutus, joka on kukkinut kiitollisesti ihan koko kesän. Neilikka taitaakin olla lempparikesäkukkani, ne ovat kukkineet ja tuoksuneet meille jo pari kuukautta.

Näiden kuvattujen pelargonien lisäksi ostin pari pientä, kukatonta kasvia alehyllystä 50cent hintaan sekä yhden "Fireworks" -nimisen. 


Pihan perennapenkistä nousee liljoja! Olin onnellisesti ehtinyt unohtaa tällaisia istuttaneeni. Piha hieman kaipaisi jotain helppoja ja varmoja loppukesän kukkijoita. Ehdin jo tänä kesänä ajatella että liljoja en halua liljakukkojen vuoksi, mutta näköjään viime kesänä tuli ajateltua toisin :D



Meidän pikkumetsässä kasvaa jo komea punikkitatti. Tämä yksilö jo etanoille menetetty, mutta jospa niitä tulisi lisää. Viime vuonna tuosta muutaman söimmekin.


Puutarha-assistentti kissa on vahtinut ahkerasti pihatöitä, ja näemmä myös nukkuu kasvilavoissa sekä kukkapenkeissä.


Kasvimaalla broccolinit ovat ihan just valmiita. Ai vitsi mitä herkkuja!


Sisälläkin alkoi uusi aikakausi, nimittäin dymokirjoittimen aikakausi. Ostin kirjoittimen joskus taannoin (muistelen että Porvoossa... eli yli 1,5 vuotta sitten) kirppikseltä 1 euron hintaan ja tähän saakka se on odotellut nauhaa. Nyt kun kellarin järkkäys olisi ajankohtainen sain aikaiseksi hommata nauhaa ja ta-daa, sehän sopi kirjoittimeen! Välilyönti on vielä hukassa ja tekniikka kaipaa pientä harjoitusta mutta tästä tulee kyllä kellarin hitti!


1 kommentti:

  1. Kuulostaa ihan hauskalta elämältä .Kiitos taas tästä jutusta.

    VastaaPoista